Sanna Perkiö - taiteen ystävä

Rakkaudesta taiteeseen

Galleria. Kuvataide on taiderakkauksistani suurin. Minulle tärkeitä suomalaisia kuvataiteilijoita ovat esimerkiksi Marianna Uutinen, Anna Tuori, Anu Tuominen, Nina Roos, Heli Rekula ja Pertti Kekarainen. Ruotsalaisista kuvataiteilijoista kiinnostava on esimerkiksi Ernst Billgren, jolta ilmestyi juuri kirja Martti Anhavan suomentamana. Kirjan nimi on "Mitä on taide ja sata muuta tositärkeetä kysymystä". Tässä on muutama tärkeä taiteellinen kysymys Billgrenin kirjasta lainattuna:

Frågan: "Vad är konst?"
Ansvaret: "Ett sätt att tänka."

***

Frågan: "Vilka är det bästa sättet att visa sin konst?"

Ansvaret: "Alla sätt är bra och dåliga."

* * *

Kysymys: "Miten tehdään taidetta ikuisuutta varten?"
Vastaus: "Luomalla elämää."

* * *

Kysymys: "Pitääkö ymmärtää mitä on tekemässä?
Vastaus: " Ei välttämättä."

 

Pöytälaatikko.

Sirkka Turkka on kirjoittanut runonsa samoissa nurkissa ja pihapiireissä kuin Väinö Linna "Täällä pohjantähden alla". Seuraava otos on runoteoksesta "Mies joka rakasti vaimoaan liikaa" . Se alkaa hymyilyttää:

 

"Oli kerran mies, joka rakasti vaimoaan niin

ettei hänellä riittänyt voimia enää mihinkään muuhun.

Kengät repeilivät hänen jaloissaan, pomppa kului

                                                                         seitinohueksi

ja paidan napit lentelivät taivaisiin

pelkän rakastavan sydämen lyönneistä.

Vaimo tuskastui, kun puute puri kipeästi,

köyhyys kurkki ikkunoista, mikään ei sujunut

ja mies ei muuta kuin rakasti."

* * *

" Rakastaisit vähemmän, tiskaiset enemmän", on joku muu sanonut  näille Uunoille. Tällaisia rakastettavia olentoja lienee olemassa....

* * *

Turkkaa, joka sopii tähän hetkeen:

"Mutta puiden takaa

            alkavat metsät

                          meri

jota laiva kuljettaa."

 (teoksessa Huone avaruudessa)

* * * 

 

Olen pitkään ollut viehättynyt puolalaisen  runoilijan Wislawa Szymborskan hiteistä. Tässä on eräs, joka tuo mieleeni politiikan. Sen nimi on

 

UTOPIA

" Saari jossa kaikki vain selkenee.

 

Täällä voi seistä tosiasioiden pohjalla.

 

Muuta tietä kuin perille vievä tie ei ole.

 

Pensaat taipuvat vastausten painosta.

 

Täällä kasvaa Oikean olettamuksen puu

oksat sekavana ryppäänä aikojen alusta.

 

Ymmärryksen puu, ällistyttävän suora ja pelkkä,

kasvaa Ah niinhän se on  -nimisen lähteen luona.

 

Mitä sakeampaan metsään, sitä avarampana

aukeaa Itsestäänselvyyden laakso.

 

Jos syntyy epäilyksiä, tuuli pyyhkii ne pois.

 

Kaiku vastaa huutamattakin

ja selittää kernaasti maailmojen salaisuudet.

 

Oikealla luola, jossa itse tarkoitus asuu.

 

Vasemmalla Syvän Vakaumuksen järvi.

Totuus irtoaa sen pohjasta ja nousee pintaan.

 

Järkkymätön varmuus varjoaa laaksoa.

Sen huipulta näkyy Asioiden Ydin.

 

Niin viehättävä kuin saari onkin, se on asumaton,

ja rantahiekassa erottuvat heikot jalanjäljet

suuntautuvat poikeuksetta merelle päin.

 

On kuin täältä olisi vain lähdetty

ja takaisin palaamatta vajottu syvyyksiin.

 

Käsittämättömään elämään."