Hallituksen ja presidentin yhdessä sopima linja on, että Suomella on jatkossakin vahvat perusteet harkita Nato-jäsenyyttä. Näin merkittävä turvallisuuspoliittinen linjanmuutos edellyttäisi kuitenkin laajaa kansallista yhteisymmärrystä. Tarvittaisiin neljän suuren puolueen ja kansalaisten enemmistön tuki.

Kansalaisten silmissä Nato-jäsenyys nähdään yleensä keinona lähialueiden turvallisuuden vahvistamiseen. Jäsenyyttä kannatetaan ja vastustetaan juuri lähialueiden turvallisuuspolitiikan lähtökohdista. Mielestäni näistä lähtökohdista Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen.

Kansainvälisen terrorismin uhka voi kuitenkin ennen pitkää muuttaa kansalaisten kokemaa turvallisuutta. Terrorismin levittäytyminen Eurooppaan ja Pohjoismaihin voi saada kansalaiset miettimään Nato-jäsenyyttä myös terrorismin näkökulmasta.

Terrorismi on yhteinen vihollisemme, jota vastaan tarvitaan vahvoja kansainvälisiä järjestöjä. Naton asema ja teknologinen vahvuus kansainvälisen terrorismin torjunnassa on kiistaton. Terrorismin torjunta ohjaa myös Naton kehittämistä järjestönä ja luo siksi valtioiden Nato-jäsenyydelle uusia perusteita.

Terrorismin torjunnassa olemme samalla puolella muiden järjestäytyneiden valtioiden kanssa. Terrorismin uhka on jokapäiväistä esimerkiksi Venäjällä, joka voi tarvita yhä enemmän Naton tietotaitoa oman sisäisen turvallisuutensa suojaamiseen. Naton ja Venäjän välinen suhde voi lähentyä edelleen.

Sanonta "Älä sano koskaan ei koskaan" sopii hyvin tämänhetkiseksi Nato-kannanotoksi. Terrorismin torjunta tuo Nato-jäsenyyden harkintaan uusia perusteita, jotka voivat muuttaa kansalaisten kantoja sille myönteisemmäksi. Päätöksenteon aika ei kuitenkaan ole ensi hallituskaudella.

SANNA PERKIÖ TEKNIIKAN TOHTORI

KANSANEDUSTAJA (KOK)

HELSINKI