Suomalainen tekee työnsä usein nykypäivänä paikallaan istuen tai yksipuolisessa työasennossa seisten. Selkävaivat ja huono ryhti vaivaavat monia meistä. Lapset viedään valta-osassa perheitä kotiovelta kouluun auton, junan tai bussin kyydillä. Työ- ja koulumatkat vievät aikaa murto-osan siitä mitä ne veivät vielä muutama vuosikymmen sitten. Tehokkuus ja mukavuus näkyvät kuitenkin keskiverto suomalaisen vatsanseudulla. Hyötyliikunnasta ei entisaikaan puhuttu, kun liikkuminen oli erottamaton osa jokaisen arkea.

Masennus ja uupumus, ylipaino, epäterveellinen ruokavalio, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö sekä liikunnan puute nakertavat pahimmin suomalaisten työssä jaksamista. Kiireisempi arki ja nykyelämän paineet haastavat ihmisen jaksamista jopa aiempaa enemmän. Mistään edellä mainituista yhteiskunta ei voi eikä saa ihmistä rangaista, mutta elämänmuutokseen voidaan kannustaa.

Pääosa työnantajista kannustaa työntekijöitään liikkumaan sekä epäterveellisten elintapojen muuttamiseen. Tunnetuin työantajien tarjoama kuntoiluporkkana lienee liikuntaseteli, jota käyttävät maassamme vuosittain kymmenet tuhannet ihmiset.

Kuntoremontin voi aloittaa pienillä parannuksilla arjen luutuneisiin rutiineihin, vaikkapa aluksi muutaman kerran viikossa. Työmatkan taittaminen auton sijasta pyörällä tai kävellen on iso askel terveellisempään suuntaan, ja vieläpä ympäristöystävällistä.

Työnantajat voisivat palkita niitä työntekijöitä, jotka sitoutuvat vähentämään autoilua ja samalla lisäämään hyötyliikunnan osuutta työpaikan ja kodin välillä. Uskon myös, että valtaosa työnantajista olisi valmis maksamaan pienen bonuksen pari kertaa viikossa tapahtuvasta kuntosaliharjoittelusta tai vaikkapa sauvakävelystä.

Mitkään kannustimet, liikuntasetelit tai laihdutusbonuksetkaan, eivät yksin ole oikotie työntekijöiden terveyden edistämiseen, eikä niiden avulla voida koskaan korvata hyvää ilmapiiriä työpaikalla. Jos työpaikan yhteishenki on huono ja työtahti tai stressi käy kunnon päälle, niin liikuntasetelit tai ruokavalion muuttaminen tuskin silloin kiinnostavat.

Jos jotakuta puraisee sporttikärpänen, hän innostaa helposti myös muun henkilöstön mukaan liikkumaan. Jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa osaltaan työilmapiiriin. Työkaveria voi kehua, kiittää ja kannustaa, vaikkei olisikaan hänen esimiehensä.

Hyvä työilmapiiri taas tukee terveellisiä elämäntapoja ja innostaa koko työporukan jäseniä jaksamaan paremmin. Henkilöstön yhteisen ponnistuksen tavoitteena tulisikin ennen muuta olla työyhteisön parempi yhteishenki ja työssä jaksamisen edistäminen.

On hyvä pitää mielessä, että me suomalaiset olemme maamme tärkein voimavara. Innosta itsesi kuntokuurille ja kannusta työkaverisikin mukaan liikkumaan!