Suren kansanedustajakollega, runoilija Tommy Tabermannin vakavaa sairautta ja kuolemaa. Tommy oli todella valoisa ja mukava työtoveri eduskunnassa. Hän toimi rakkauden puolesta  eduskuntatyössään pitämällä puheita aiheesta ja tekemällä aloitteen rakkauslomasta.

Kirjahyllystäni löytyi yksi Tommyn runokirja: "Kipeästi keinuu keinumme". Kirja oli ostettu 19.9.1981, jolloin aloitin opiskelut Teknillisessä korkeakoulussa. Selailin runokirjaa: "mikä runo koskettaa nyt? mikä kosketti silloin? "  Runot puhuvat aistillisuudesta ja rakastamisen vaikeudesta sisältäen myös yleisempiä elämänviisauksia.

"TYÖKALU

Järkäleistä raskaimmat

siirtyvät lopulta

kuiskaten puhumalla."

Minua on ilahduttanut monet kauniit kirjoitukset Tommysta. Erityisesti ne kirjoitukset, joissa miehet avautuvat arvostavansa Tommyn tuotantoa herkkien, naisiin kohdistuvien tunteiden johdosta, laittavat miettimään hänen yleisempää merkitystään. Herkkävaistoinen, naista rakastava mies. Se on hieno yhdistelmä sekä rakkauden kohteelle että rakastajalle.

Pengoin uudelleen kirjahyllyäni ja löysin usean runoilijan kokoomakirjan, johon oli valittu Tommylta runo, joka kuvaa hyvin hänen tuotantoaan:

"LIPPU

Yhteenliitettyjä käsiä

vahvempaa muuria

ei maailmasta löydy:

ei se sorru, murru, murene

Ymmärrystä pidempää siltaa ei löydy:

Sitä pitkin pääsee

sinne minne järki ei ulotu:

sydämen keskipisteeseen

Yhteistä iloa, jaettuja jauhoja

suurempaa juhlaa on

turha kaivata:

vain anteliaat saavat hetken pitää sylissään

elämää,

sitä väkevää ja värisevää

Onnellisia ovat ne

jotka eivät pelkää

tulla lähelle

ja olla lähellä."