Saimme toukokuun lopulla kylmän suihkun, kun IMD julkaisi vuosittaiset maakohtaiset kilpailukykyarviointinsa. Kärkipaikoilla ovat Singapore, Hongkong ja USA. Suomi putosi peräti kymmenen pykälää edellisvuodesta. Ruotsi piti paikkansa maailman kuudenneksi kilpailukykyisimpänä maana. Suomen heikenneestä kilpailukyvystä on syytä olla aidosti huolissaan.

Kun ensin menee kilpailukyky, sitten menevät työpaikat, sitten ihmisten terveys ja verotulot. Näiden yhteisvaikutuksesta talous nousee taantumasta kivuliaasti ja uudet työpaikat syntyvät hitaasti.

Suomen talouden selkäranka on energiaa paljon kuluttava vientiteollisuus. Ilmastopolitiikka haavoittaa Suomen energiaintensiivistä taloutta suhteellisesti enemmän kuin muiden maiden taloutta. Tämänkin vuoksi Suomi painuu syvemmälle kuin muut maat.

Vastaus hätähuutoihin

Kuin vastauksena kilpailukyvyn hätähuutoon eduskunta käsittelee parhaillaan ydinvoiman lisärakentamista, joka on aivan oikeanlaista kilpailukykypolitiikkaa Suomelta. On oikein antaa hyväksyntä juuri Fennovoiman ja TVO:n  hakemuksille, sillä luvat vahvistavat omistajuuden kautta keskeisten suomalaisten teollisuusyritysten kilpailukykyä. Omistajuus takaa omakustannushintaisen sähkön, joka ankkuroi yhtiöt Suomeen. Kyse on merkittävästä teosta suomalaisten teollisuusyritysten kilpailuedun vahvistamiseksi.

Ydinvoimahakemusten käsittely tulee sopivaan saumaan myös työllistämisen mielessä. Laitosten suunnittelu ja työmaat työllistäisivät laajaa joukkoa suomalaisia insinöörejä ja rakentajia.

Ydinvoimaluvan hakijoiden kilvoittelussa teollisuus antoi löysiä lupauksia lisääntyvistä teollisuusinvestoinneista. Niiden toivoisi toteutuvan, jos ydinvoiman lisärakentaminen hyväksytään hallituksen suunnitelmien mukaisesti.

Hallituksen energiapaketti sisältää kahden ydinvoimaluvan lisäksi tukipaketin uusiutuvan energian lisäämiseksi. Kilpailukyvyn näkökulmasta energiapaketti ei ole aivan ihanteellinen.

Uusiutuvan energian paketti on oikeanlaista ilmastopolitiikkaa, mutta sillä on myös kilpailukykyä heikentäviä vaikutuksia.

Syntyy kyllä työpaikkoja, mutta sellaisille aloille, joilla on työvoimapula. Työpaikkoja syntyy metsänkorjuuseen ja energiapuun käsittelyyn eli sellaisiin käytännön töihin, joihin on muutenkin vaikea löytää tekijöitä tulevaisuudessa. Syntyy kyllä investointeja, mutta tukien saattelemana. Vaarana on, että työpaikkoja saavat tukien varassa enimmäkseen syrjäseudut.

Vienti tarvitsee kohtuuhintaista energiaa

Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen on väistämätöntä ja kannatettavaa, mutta kilpailukykyämme se ei paranna. Päinvastoin hajautettu tukien varaan rakentuva energiantuotanto syö voimavarojamme satsauksista, jotka aidosti parantaisivat kilpailuasemaamme.

Mutta minkäs teet, kun EU määrää.

Suomen on vahvistettava teollisuuspolitiikkaansa ja siten varmistettava vientiteollisuuden kilpailukyky. Tämä ei voi kuitenkaan perustua edulliseen saastuttamiseen ja luonnonvarojen holtittomaan käyttöön. Suomi on luonnonvaroiltaan rikas ja luonnonvarojemme on riitettävä myös tuleville sukupolville.

Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi on tehtävä räväköitä toimia. Esimerkiksi vientiteollisuuden energian on syytä olla kohtuuhintaista, jotta teollisuustuotteiden hintakilpailukyky paranisi. Kilpailuetuinamme tulee olla edullinen yritysverotus, osaava työvoima ja joustavat työmarkkinat. Esimerkiksi ydinvoimatutkimukseen ja alan koulutukseen on osoitettava varoja.

Metsäkään ei riitä loputtomiin

Suomen tulee ohjata ympäristöhaittojen vähentämistä myös talouspolitiikan keinoin. Energiapolitiikan taloudellinen ohjaus voisi olla muutakin kuin tukia sekä sähkön ja polttoaineiden verottamista.

Suomi on tulevaisuudessa paitsi teollisuus- myös maatalous- ja metsätalousmaa. Näitä elinkeinoja on kuitenkin harjoitettava siten, että pidämme vesistömme puhtaina ja metsämme elinkelpoisina.

Energiapaketti on vahvaa ilmastopolitiikkaa, mutta laajemmasta ympäristönäkökulmasta se ei ole täydellinen.

Varsinkin metsäenergian merkittävä lisääminen uhkaa pahimmassa tapauksessa metsiemme elinkelpoisuutta, ellei korjuutapoja muuteta. Myös ainutlaatuisen saaristomaisemamme suojelu hallitsemattomalta tuulivoimarakentamiselta vaatii toimenpiteitä.

Energiapaketti lisää työllisyyttä ja omavaraisuutta sekä vähentää ilmastopäästöjä. Hyvä kompromissi ei ole parasta kilpailukykypolitiikkaa eikä parasta ympäristönsuojelua.

Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja ja tekniikan tohtori.