Perkiö vaatii talouden rakenteiden tervehdyttämistä; Sanna Perkiön puhe:

Elämme poikkeuksellista kriisiaikaa, maailmanlaajuista rahoituskriisiä ja maailmanlaajuista ilmastokriisiä. Kumpaankin kriisiin on ajauduttu pitkään kestäneen epäterveen elämänmenon johdosta. Talouskriisi ja ilmastokriisi ovat todisteita siitä, että maailmanlaajuiset talouden rakenteet ja luonnonvarojen käyttö vaativat merkittävää tervehdyttämistä. Nämä kriisit vaikuttavat toisiinsa. Talouden taantuma vähentää luonnonvarojen käyttöä, mutta heikentää halukkuutta sitoutua taloudellisia satsauksia vaativiin tavoitteisiin. Maailman johtavat ilmastoneuvottelijat ovat kuorossa vakuuttaneet, että ohimenevä talouskriisi ei saa vaikuttaa ilmastokriisin hoitoon. Viime viikolla EU:n huippukokous sai aikaan ilmastokriisin tervehdyttämisessä kompromissipaketin. YK:n ilmastoneuvottelujen todellinen vääntö sopimusteksteiksi alkoi viime viikolla Puolan Pozna- nissa ja jatkuu aina Kööpenhaminan kokoukseen saakka 2009.

Hallituksen budjettiesitys lakeineen vuodelle 2009 on elvyttävyydessään Euroopan huippua. Maailmantalouden kriisi koettelee myös meitä, ja näkymät tulevalle vuodelle ovat epävarmat. Käsillä oleva talouskriisi on nimenomaan rahoituskriisi, joka vaikuttaa reaalitalouteen. Kriisiä on siis lähdettävä purkamaan juuri rahoituksen suunnasta. Tällä hetkellä ongelmana taitaa olla se, että valtiovallan suorat tukitoimet pankeille eivät laukaise luottolamaa, vaan pankit vahvistavat valtion tukipaketeilla mieluiten taseitaan ja luottolama jatkuu. Sen tähden valtiovallan tulisi Suomessakin valmistautua siihen, että Suomen Pankki lainoittaisi suoraa yritystoimintaa, jos pankit eivät hoida niille kuuluvaa yhteiskunnallista tehtävää. Hätätilanteessa meidän tulee valmistautua tekemään Suomen Pankista kriisiaikojen yrityspankki. Siis pankkien suuntaan valtion tulee olla varsin jämeränä.

Valtiovallan on tehtävä kaikkensa myös työllisyyden säilyttämiseksi kohtuullisella tasolla. Lisääntyvä työttömyys tuo kurjuutta sekä suomalaisten elämään että kansantalouteen. Talouden kannalta työttömyys tarkoittaa veronmaksajien siirtymistä toimeentulotuelle, joten budjetin näkökulmasta työllisyyden vahvistaminen on tärkeimpiä tehtäviämme. On oleellista välttää yritysten konkurssiaalto. Työntekijän työllisenä pitäminen tulee tehdä houkuttelevaksi nimenomaan työnantajalle. Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa lomauttamisen tulee olla yritykselle houkuttelevampi vaihtoehto kuin irtisanomisen. Työllistämiskoulutusta tulisi nyt kohdentaa nimenomaan lomautetuille, joiden valmiuksia palvella työnantajaansa parannetaan. En ole vakuuttunut, että olisimme vielä tehneet kaikkemme tässä asiassa. Meidän tulee tältä osin päivittää myös työllistämispolitiikkaamme.

Tuottavuuden kasvattaminen on valtion taloudenpidon keskeinen tavoite. Julkinen työnantaja ei saa varata itselleen suurinta osaa suomalaisesta työvoimasta. Siksi valtion tuottavuusohjelmat on vietävä läpi. Tuottavuusohjelman nimissä ei saa kuitenkaan päästää työkykyisiä ja työhaluisia ihmisiä liian aikaisin eläkkeelle. Työelämän arvoissa on nimittäin tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Nykyisen nuorison korvatessa eläkkeelle jääviä ennakoidaan samalla tuottavuuden laskevan, sillä nuorten sitoutuminen työnantajaan ja säännölliseen työaikaan ei ole yhtä esimerkillistä kuin heidän vanhempiensa ja isovanhempansa on ollut. Siis myös työelämämme on kriisissä, joka näkyy vähemmän ulospäin.

Nyt todistamme sitä, mihin kestämättömät toimintatavat rahoitusmarkkinoilla johtavat, ja sitä, mihin kestämättömät toimintatavat luonnonvarojen käytössä johtavat. Toivoa on, sillä hallitus luotsaa vastuullisesti ja osaavasti Suomea kriisien karikoissa. Meidän tehtävämme on kuitenkin vastuullisella toimintapolitiikalla pitää yllä myös kansakunnan toivoa, ja tämä vastuu kuuluu myös oppositiolle.

Ks. Sannan muut puheenvuorot budjettikeskustelussa: Sannan viralliset sivut eduskunnan sivustolla