Uusi yliopistolaki oli eilen täysistunnon keskusteltavana. Uudistus on suomalaiselle tieteelle ja koulutukselle todella tärkeä.

Yliopistolakiuudistuksen mukanaan tuoma Aalto-yliopisto on varsinkin näin helsinkiläiselle ja töölöläiselle edustajalle lähellä sydäntä. Kolme korkeakoulua yhdistävällä yliopistolla on mahdollisuudet nousta kansainväliseksi huippuyliopistoksi ja kansakuntamme sivistyksen veturiksi. Se avaa uusia toimintatapoja tiedeyhteisölle tehdä innovatiivista yhteistyötä. Olen varma, että Aalto-yliopiston henki ja innostus luovat nostetta myös ympäröivään yhteiskuntaan niin pääkaupunkiseudulla kuin koko Suomessakin. Olen itse Teknillisen korkeakoulun kasvatti. Jos nyt olisin valintatilanteessa, menisinkö Teknilliseen korkeakouluun vai Aalto-yliopistoon, niin kyllä mieluummin Aalto-yliopistoon hakisin, jos opiskelut olisivat alussa.

Aalto-yliopisto toimii säätiöpohjalta. Sen hallituksessa on myös ulkopuolisia jäseniä, ja merkittävä osa rahoituksesta tulee suunnitelmien mukaan myös ulkopuolelta. Tässä uudessa tilanteessa on tärkeää huolehtia tieteen autonomisuudesta. Tieteellisen tutkimuksen riippumattomuus on varmistettava, jotta yliopisto voi palvella koko yhteiskuntaa toivotulla tavalla.

Uuden yliopiston hallintomalli varmistaa, että siitä ei tule tutkimuksellista työkalua rahoittajiensa tai säätiön hallituksen jäsenten taustaorganisaatioiden palvelukseen. Eli autonomisuudesta on huolehdittu. Tieteen autonomisuutta tarvitaan siihen, että Suomi voi nousta tutkimuksessa ja tieteessä maailman huipulle. Sillä on todella tärkeä itseisarvo. Säätiön hallituksella on erittäin suuri vastuu luotsata yliopistoja riippumattomasti ja viisaasti.

Luovuus on tärkein luonnonvaramme. Vapaa tieteellinen tutkimus luo perustan, josta kumpuava luovuus vie Suomea eteenpäin. Uutta merkittävää tiedettä syntyy luovuuteen kannustavassa yliopistossa. Sellainen unelma tulee toteutumaan yliopistouudistuksen ja Aalto-yliopiston myötä.