Tänä sunnuntaina vietetään Kansainvälistä Naistenpäivää. Suomeen Kansainvälinen Naistenpäivä on tullut Yhdistyneiden Kansakuntien kautta. Sitä on vietetty laajemmin sosialistisissa piireissä sekä Yhdysvalloissa että itäisessä naapurissamme.

Olen aina pitänyt Naistenpäivästä, koska se on huomionosoitus kaikille naisille iästä ja äitiydestä riippumatta. Toisekseen on mukavaa olla nainen. Jos olet naiseksi syntynyt, nainen olet. Äitiys on jossain määrin onnekkaiden sattumuksien summa.

Suomessa on hyvä olla nainen. Naisilla ja miehillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja elättää itsensä omalla työllään. Ja elää itsellisesti. Epätasa-arvo työelämässä on paljolti seurausta siitä, miten vahvat työmarkkinajärjestöt haluavat jakaa vanhemmuuden kustannukset itselleen edullisesti. Tasa-arvotilanne paranisi huomattavasti, jos kaikki vanhemmuuden kustannukset siirtyisivät Kelan maksettavaksi ja kulut tasattaisiin kaikkien työnantajien kesken. Myös naisvaltaiset alat kärsivät vanhemmuuden kustannusten taakasta, eivät ainoastaan yksittäisten naisten työurat.

Naistenpäivänä on paikallaan antaa tunnustusta myös suomalaiselle miehelle. Sääntönä suomalainen nainen on jossain määrin oman tiensä kulkija. Me saatamme olla melkoisia machoja kaikkine tahtotiloinemme. Tämän päivän naisjärkäleiden kanssa mieheltä kysytään erilaista miehenä olemista kuin aikaisempina sukupolvina. Monet suomalaismiehet ovat aivan loistavia kumppaneita. Monet ovat pahasti tossun alla. Tsemppiä teille! Sille kodin tyrannosaurukselle pitää asettaa rajat.