Ympäristöyritysten liitolla oli kevätkokous eilen. Liiton jäsenyritykset ovat talouden edelläkävijöitä, jotka kehittävät kierrätystä ja materiaalien uudelleenkäyttöä. Olen ollut pitkään mukana järjestön toiminnassa ja sain kutsun avata kokouksen.

Näen viisaaksi ja erittäin tarpeelliseksi vahvistaa juuri kierrätysalan toimintaedellytyksiä. Valitettavasti Suomi on jäänyt jälkeen monista EU-maista kierrätystalouden kehityksessä. Kehityksen jarruina ovat osin julkisen sektorin liian vahva rooli jätealan toimijana ja heikko lainsäädännön ohjaus. Lainsäädännön ohjauksen puolesta voin tehdä jotain ja työni onkin jo käynnissä.

Ympäristövaliokunnan työlistalla ajankohtaista on jätelain kokonaisuudistus, josta kuulemme ministeri Paula Lehtomäen näkemyksiä ensi viikolla. Käsiteltävänä oleva ilmasto- ja energiastrategian lausunto sisältää jätehuollon osiltaan.

Ympäristöasioiden ja ympäristöliiketoiminnan merkitys on kasvanut vuosi vuodelta. Kasvava ymmärtämys ympäristömme kantokyvyn rajallisuudesta luo tarvetta ympäristöosaamiselle ja kysyntää ympäristöliiketoiminnalle. Tämä avaa ovia uusille liikeideoille ja tekijöille.

Kierrätystalouden vahvistaminen on yksi tärkeimmistäympäristötalouden tavoitteistamme. Jätelain kokonaisuudistus antaa mahdollisuuden nostaa kierrätystalous sille kuuluvaan arvoonsa.

Olen mielenkiinnolla seurannut myös Euroopan unionin toimia kierrätystaloudessa. Euroopan tason toiminta luo ennustettavammat puitteet liiketoiminnalle kotimaassa myös Suomen rajojen ulkopuolella. On hyvä, että Euroopan tasolla määritellään esimerkiksi yhtenäiset perusteet, joilla jäte voi lakata olemasta jätettä.

Minulla on vahva tahto ja visio kierrätystalouden vahvistamiseksi. Se tarkoittaa näiden toimitalojen vahvistamista, jotka kokoontuivat kevätkokoukseensa. Ympäristöyritykset tekevät työtä paremman huomisen puolesta, aivan konkreettisesti. Ympäristöyritysten liiketoimintamahdollisuuksia on kehitettävä edelleen. Se on sekä kansantalouden, työllisyyskehityksen että ympäristömme etu!