Valtiovarainministeriön jäteverotuksen selvitystyöryhmä jätti tänään muistionsa jäteveron kehitysmahdollisuuksista. Valitettavasti työryhmän ehdotukset ovat kunnianhimottomia ja vaikutuksiltaan vaatimattomia.

Suomi on jäänyt jälkeen muista Länsi-Euroopan maista jätteiden kierrätyksessä. Keskeinen syy tähän on tehokkaiden ohjauskeinojen puuttuminen. Riittävän korkea jätevero on tehokkaimpia ohjauskeinoja. Tällä hetkellä jätevero on vain 30 euroa tonnilta. Verotasomme on jäänyt kehityksestä jälkeen.

Jäteverotuksen on ohjattava Suomea kohti vahvempaa kierrätystaloutta. Siihen tarvitaan jäteveron mittava korotus ja veropohjan laajennus. Myös jätteen massapolton verottamista tulisi vakavasti harkita. Näillä toimenpiteillä korjattaisiin Suomen jälkeenjääneisyys kierrätystaloudessa.

Jäteveroa voisi korottaa 80 euroon jätetonnilta. Tasokorotuksella olisi mahdollista kerätä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Korotukset voisivat olla asteittaisia, jolloin jätteentuottajilla olisi aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen.

Tällä hetkellä vain viisi prosenttia kaatopaikoille päätyvistä jätteistä on jäteveron piirissä. Työryhmän ehdotus yksityisten kaatopaikkojen jättämisestä jäteveron ulkopuolelle on mielestäni vanhanaikainen. Veropohjaa tulee laajentaa teollisuuden omiin kaatopaikkoihin, joihin voitaisiin soveltaa alennettua verokantaa. Myös OECD on suosittelut, että Suomi laajentaisi jäteveroa kattamaan teollisuuden yksityiset kaatopaikat.