Karjankasvatuksen ja maanviljelyn tuotantotavat ovat muuttuneet radikaalisti; tuotanto on kasvanut ja automaatiokin tullut osaksi tuotantoa. Suurmaatalous muistuttaa yhä enemmän teollisuutta.

Maatalous aiheuttaa suuren osan Itämeren typpi- ja fosforikuormituksesta. Jotta Itämeren tila oikeasti paranisi, tarvitsemme maatalouteen tehokkaampaa ympäristöohjausta ja vastikkeellisuutta ympäristötukiin. Maatalouden ympäristöohjaus voitaisiin toteuttaa myös lupien ja investointiavustusten kautta kuten teollisuudessa.

Suurten maanviljelystilojen teollisuuspiirteisyys on tunnustettava. Niiden ympäristövaikutuksia tulisi säädellä kuten teollisuuden ympäristövaikutuksia. Suurimittaisella karjankasvatuksella on jo ympäristölupavelvoite. Ympäristölupa tulisi ulottaa myös suuriin maanviljelystiloihin.

Suomen tulisi ajaa EU:ssa ympäristölupavelvoitteen laajentamista suuriin maanviljelystiloihin. Jos EU-tasolla suurilta, vesistöön rajoittuvilta maanviljelystiloilta vaadittaisiin ympäristölupa, se edistäisi merkittävästi Itämeren suojelutavoitteiden saavuttamista.

EU-maita velvoittava tilakohtainen ympäristölupa jämäköittäisi maanviljelyn ympäristöohjausta. Sen avulla maatiloilta voitaisiin vaatia tiettyä ympäristönsuojelun tasoa Itämeren alueella. Jos ehdot eivät täyty, lupa maanviljelylle voitaisiin myös evätä.

Luvituksen tulisi sisältää tilakohtaista neuvontaa, jolloin maanviljelijällä olisi edellytykset täyttää lupaehdot. Ympäristölupavelvoitteen ei tarvitsisi vaikuttaa maatalouden tukitasoon kokonaisuutena.