HS (21.1.2010) kirjoitti kulttuurisivuillaan, että vasemmisto kokoaa taiteilijoita Vatakin eli vasemmistolaisten taiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden toimintaryhmään. Lehtijutussa mainitaan virheellisesti, että porvarillisella puolella ei ole samankaltaista taiteilijoiden poliittista yhteistoimintaa. Kokoomus perusti jo vuosia sitten kulttuurivaltuuskunnan, joka toimii kulttuuriasioiden äänitorvena puolueessa. Valtuuskunta kokoaa yhteen aatemaailmaa lähellä olevia kulttuuri- ja taidealan vaikuttajia. Kokoomus on aina ollut ennen kaikkea sivistyksen ja kulttuurin puolue.

Vatakin aktiivisuus on nostanut esiin ajankohtaisen kysymyksen: halutaanko nykyajan taiteeseen ummehtunutta vasemmistolaisuuden leimaa? Kulttuurin, ainakaan taiteen, sisältö ei mielestäni voi itsearvoisesti olla oikeistolaista tai vasemmistolaista, ellei sillä pyritä häikäilemättömästi poliittiseen päämäärään kuten stalinistisessa Neuvostoliitossa tai Hitlerin Saksassa.

Mielestäni kulttuurista luovuutta tulisi ennemminkin suunnata meitä ympäröivän avoimemman maailman nykyisyyden jäsentämiseen ja tulkitsemiseen. Maailman kulttuurien sekoittuminen sekä taiteen ilmaisukeinojen ja teosten välittämisen nopea kehittyminen ovat kulttuurialan nykyisyyttä, jossa tulee olla läsnä. Siinä maailmassa vasemmistolaisuus tai oikeistolaisuus ei ole määräävä tekijä.

Kulttuuripolitiikan ohjauskeinot voivat olla markkinaehtoisia, oikeistolaisia, tai yhteiskunnan tukeen perustuvia, vasemmistolaisia. Oikeistolainen kulttuuripolitiikka tarkoittaa käytännössä nimenomaan kulttuurialan edellytysten luomista korkeatasoisten koulujen ja taidelaitosten kautta sekä alan vahvistamista markkinoiden toiminnan avulla.

Kulttuuri on suomalaisten henkisen hyvinvoinnin lähde. Oikeistolainen kulttuuripolitiikka haluaa vahvistaa alan elinkeinotoimintaa sekä saada suomalaista kulttuuria paremmin maailmankartalle. Ihmisiä tulee kannustaa kulttuurin merkityksen lisäämiseen elämässään ja kannustaa esimerkiksi verotuksen avulla sijoittamaan rahaa suomalaiseen korkeatasoiseen kuvataiteeseen. Tästä hyötyvät ennen kaikkea taiteilijat. Yksityinen rahoitus voi olla julkisia tukia huomattavasti merkittävämpi rahoituskeino myös taiteelle.

Taiteilijoiden työskentelyä, elinkeinonharjoittamista ja sosiaaliturvaa on parannettava. Monet taiteilijat toimivat tänään yrityspohjalta, jopa mittavilla liikevaihdoilla. Taiteilijoita on tuettava myös verotuksen avulla. Verottajan tulisi ymmärtää paremmin taiteilijan elinkeinonharjoittamisen ominaispiirteitä ja sallia taiteilijoille poikkeuksia, jotka helpottaisivat ammatin harjoittamista. Esimerkiksi urheilijat voivat tehdä toimintavarauksia, jotka tasaavat vuodesta toiseen vaihtelevia tuloja.

Vasemmistoradikalismin haudasta nostaminen nostaa mukanaan myös tunkkaista pölyä ja vaarallista vastakkainasettelua, joka on uhka kulttuurialan kehittämiselle. Nyt on uusien tuulien aika kulttuuripolitiikassa.

Sanna Perkiö
Kansanedustaja,
Kokoomuksen kulttuurivaltuuskunnan puheenjohtaja